Otsikko kertaa tästä postauksesta erittäin paljon. Sillä meillä on ollut molemmilla, Ossilla että Pinnillä satula ongelmia. Sekä itsellä ratsastusongelma. Saatiin viime torstaina satulat sovitukseen molemmille, mutta kunnon testaus pystyttiin tekemään vasta keskiviikkona ja torstaina (29.-30.3.)
Heti kun kiipesin selkään, satula ei tuntunut ns omalta vaan ihan niin kuin olisi ollut eri selässä missä on tottunut olemaan. Ossi oli hiemman laiska käynnissä ja ravissa, mutta vetryi loppua kohden. Itse taas huomasin, että en osaa enää istua yleispenkissä kun olen tottunut menemään koulupenkillä.. sekä selkeästi olisi tarvetta käydä tunneilla. Sillä huomasin ratsastavan vasempaan kierokseen vinossa, olen huomannut saman aikaisemminkin kun menen ilman satulaa, mutta nyt se kirjaimellisesti konkretisoitui. Mikään ei tuntunut keskiviikkona yhtään hyvälle, ei satula ei oma ratsastus eikä oikein hevonen kaan.Tosin hevonen itseni alla meni varmasti ihan hyvin, mutta kun oma ratsastus tuntuu päin.. jotain niin ei silloin myöskään osaa vetää hevosta oikeista vivuista.
Sain keskiviikon liikutuksen kumminkin lopetettua niin, että jäi hyvä mieli itsestä että hevosesta. Liikutuksesta ei ole kuvia, mikä on toisaalta ihan hyvä, sillä meno ei ollut ikuistamisen arvoista, paitsi toki ajoittain.
Samassa paketissa missä tuli satulat oli myös Ossille uusi kevyempi loimi. Kun vahvasti näyttää kevät hiipivän Suomeen. Mikä on ihanaa! Kevät ja kesä voivat minun puolesta tulla jo.
Sitten vähän mukavampiin asioihin. Sillä ennen uuden satulan tuloa menin esimmäistä kertaa tänä vuonna sekä lumien sulamisen jälkeen puomi treeniä yksi ilta. Siitäkään ei ole kuvia kun olin yksin tallilla. Se kerta olisi jopa ollut kuvien arvoinen.
Laitoin pitkälle sivulle neljä puomia peräkkäin. Joka toinen oli vihreä ja joka toinen oli pinkki. Osasin jotenkin odottaa, että Ossin mielestä vihreät puomit ovat mörköjä ja niinhän se menikin. Alkuun niistä ei päästy yli kuin hirmuisella yli ampuvalla jätti askeleella. Mutta muutaman kerran jälkeen se alkoi sujumaan. Joten muilla sivuilla tehtiin taivutteluja ja voltteja, käynnissä että ravissa. Muutaman kiekan jälkeen menttiin puomit ravissa. Joka sujui oikein mallikkaasti, jalat ei kolissu kertaakaan puomeihin ja Ossi malttoi hyvin kuunnella että keskittyä mitä pyysin siltä,
Laukassa ei tosin ollut ihan niin helppoa, sillä siinä vaiheessa Ossi alkoi kuumumaan ja keskityminen alkoi herpaantua. Muutaman kerran jälkeen se alkoi sujumaan oikein hyvin. Piti vain muistaa muistuttaa Ossia että keskittyy puomeihin eikä laukkaan. Kaiken kaikkiaan Herra meni kuitenkin oikein hienosti!
Puomitreenistä palataan seuraavaan liikutukseen, joka oli puolestaan maastoon! Pinnin uusi vuokraaja oli Pinnillä mukana, joka oli hyvä. Sillä samalla pystyttiin testaamaan Pinnin uuden satulan sopivuutta, joka maaston jälkeen todettiin oikein sopivaksi. Eli nyt on Pinnillä(kin) uusi istuva satula, saman merkkinen kuin Ossin uusi. Maastossa Pinni oli oikein elementissään sillä, kun neiti tajusi ettei mennäkään maneesille vaan maastoon.. niin löytyi reippaus askel Pinnillä. Neiti oli niin innoissaan kun pääsi vihdoin kunnon vauhtimaastoon päästelemään suurimpia hyäryjä! Ossi osasi käyttäyty kaiken kaikkiaan hienosti. Muutama mörkö oli Ossin mielessä, esimerkiksi peltinen postilaatikko. Tosin Pinni näki myös mörköjä kesken laukan ja väisti äkillisesti sivulle, mutta ratsastaja pysyi selässä kuin tatti.
Oli ihan sika hyvä ilma maastoiluun! Kaikki neljä kyllä tykättiin oikein paljon ja nautittin kunnolla :)
Pinnin kanssa on touhuilta laidasta laitaan, edelleen mahdollisimman monipuolisesti yritetty liikuttaa. Hieroja totesi edelleen vasemman takajalan lannenikamasta asti olevan jumissa, mutta sanoi sen vetryvän taas oikein hyvin hieronnan aikana. Hirojan johdosta ollaan yritetty aina ennen ja jälkeen liikutuksen hieroa/painella siltä alueelta sekä venytellä, pääasiassa jalkaa mutta myös muualtakin venytelty.
Viikko sitten huomasin Pinnissä suuren muutoksen hoitaessa. Jo kaksi viikkoa sitten huomasin Pinnin alkaneen pelkäämään tarhan portista tuloa. Tietääkseni, ainakaan minun kanssa, Neiti ei ole ikinä saanut siinä sähköiskua tms mutta silti se on nyt joistain syystä x hyvin pelottava asia jota tällä hetkellä työstetään kovaa vauhtia pois. Mutta siis viime päivinä eli viime viikolla huomasin tosiaan hoitaessa ison mutoksen, joka ei ole todellakaan hyvä muutos. Sillä tarhasta haettaessa jos teet äkkiliikkeen riimua laittaessa niin Neiti perääntyy "paniikissa" kauempaksi. Kun mennään hoitopuomille Pinni jää ainakin metrin puomista kaempaksi, joka ei ole tavallista.. Sekä kun yrität et tule lähemmäs niin Neiti lyö etujalat ihan suoriksi eteenpäon ja kiskoo riimunnarun ihan tiukaksi suoraksi. Tulee kyllä lähemmäksi, mutta perääntyy hetimiten takaisin kauaksi. Toinen iso asia oli se, että kun otti harjan oli alkamassa harjaamaan niin Pinni pelkäsi harjaa aina aluksi, kun näytti että se on vain harja ja alkaa harjaamaan niin on sitten fain asian kanssa. Sama jos tekee kädellä jokun vähän nopeamman liikkeen niin Pinni pelästyy. En osaa selittää tarpeeksi hyvin.. Mutta mikään noista ei ole yhtään Pinnin tapaista. Yleensä aina se seisoo paikallaan kuin tatti hoitaessa.. joten se ei ole nyt yhtään omaitsensä. Asiaa seurataan ja tutkiskellaan jos menisi pian ohi. Sillä antaa kumminkin koskea joka paikkaan ja kulkee ihan puhtaasti.. Ei ole yhtään mitään hajua mikä on viella. Tarhassakin on muuten ihan normaali, syö juo ja makaa auringossa aina välillä..
Sain Pinnistä tosi hyviä kuvia torstaina auringonpaisteessa. On se vaan niin kaunis Neiti! Pinniltä tosiaan lähti hännästä melkin 20cm pois kun oli menny niin kuivaksi hännänlatvat. Hiukan lähti liikaa, mutta onneksi se kasvaa nopeesti takaisin. Tässä olikin kaikki tältä erää. Seuraavassa postauksessa olisi vuorossa irtohypytystä.
- Tiiu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti